Miesten Ykköspesisjoukkueen koppari Samuli Ranta ja Oulun Säiliökuljetus Oy ovat solmineet kummipelaajasopimuksen kaudelle 2015.

Oulun Säiliökuljetus Oy on kempeleläinen perheyritys Hakamaassa. Yrityksen omistajia ovat Jarmo, Seppo ja Eija Anias. Jarmo on kuljetuspäällikkö, Seppo toimitusjohtaja ja Eija toimistopäällikkö. Yritys on ollut Aniaksen suvun hallinnassa vuodesta 1973 alkaen.

Yritys kuljettaa polttonesteitä Pohjois-Suomen alueella. Toimeksiantajana on Teboil. Työntekijöitä yrityksellä on 14 ja autoja 8.

Kuva Oulun Säiliökuljetus Oy.

Aniakset pitävät tärkeänä olla mukana tukemassa paikallista urheilutoimintaa. Vuosittain he valitsevat kohteeksi muutaman seuran tai joukkueen. Jarmolla on vanha kytky KeKiin, kun hän toimi 1990-luvulla yhden talven aikana KeKin miesten juoksuvalmentajana juoksuttaen mm. nykyistä manageri Sami Salorantaa.

Jarmo Anias oli 1980-luvun alkupuolella nopeimpia suomalaisia pikajuoksijoita. Satanen taittui parhaimmillaan 10,50 paikkeille. Jarmo Anias voitti v. 1983 yhdessä Jouko Hassin, Jukka Sihvosen ja Markku Pekkalan kanssa 100 metrin viestijuoksun Suomen mestaruuden Oulun Pyrinnön joukkueessa SE-ajalla 40,36. http://fi.wikipedia.org/wiki/Viestijuoksun_Suomen-mestaruuskilpailut_1983

Kuva Markku Kovalainen

Aniakset pitävät pesistä mielenkiintoisena pelinä, vaikka eivät itse ole sitä harrastaneetkaan. Silloin tällöin he käyvät pelejä katsomassakin. Kun perheelle tuttu Samuli otti heihin yhteyttä, niin tarkan pohdinnan ja tiukan neuvottelun jälkeen he päättivät lähteä mukaan tukemaan KeKin miesten nousutavoitetta. Hyvin syöksyenkin palloja hakeva Samuli on takakentän tuki ja turva.

Sopimus käyty läpi ja allekirjoitettu. Hyvää pesiskesää Samuli Ranta! Kuvassa vasemmalta Jarmo Anias, Seppo Anias ja Samuli Ranta. Kuva Markku Kovalainen.

Samuli Ranta
Syntymävuosi:	-87
Asuinpaikka:	Oulu
Työ:	Opiskelija Valmentaja
Kasvattajaseura:	Kempeleen Kiri
Pelipaikka, ulko/sisä:	Koppari / etenijä, vaihtaja, kotiuttaja
Uran saavutukset:	A-poikien Itä-Länsi
Pelaajakortti

Samuli Ranta on pitkän linjan kekiläinen, joka kauden 2012 pelasi Superpesistä Nurmon Jymyn joukkueessa. Samuli on vetänyt pelaamisen ohella fysiikkavalmennushommia 7 vuoden ajan. Hänen tekemänsä testipatterit ovat erittäin kattavat ja ovat kaikkien Kekin juniorijoukkueiden käytössä. Nykyisin Samuli keskittyy B-poikien treenauttamiseen. Ks. tarkemmin juttu KeKin sivuilta 6.1.2013.

Netissä Twitter @HraRanta.

Raskas testiviikko on takana ja testituloksia saatiin valmentaja Jyri Kyllöseltä julkaistavaksi. "Testituloksista saimme uskoa tekemiseemme ja paransimme selvästi joukkueen keskiarvoja jokaisessa testissä. Nuoret pelaajat ovat parantaneet tuloksia niin sanotusti metrikaupalla ja kokeneet pelaajat puolestaan parantaneet omia ennätyksiään. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti helmikuun harjoituspelejä."

Kaikesta päätellen miehet ja pallo tulevat kesällä liikkumaan lujaa.

Jani Lassila keräsi 5 ykkössijaa kymmenenestä.

30 m juoksu (korkeat kennot)
1. Heikki Savikoski 3,82 s
2. Jani Lassila 3,84 s

Heitto
1. Jani Lassila 147 km/h
2. Joonas Kauppinen 144 km/h

Lyönti
1. Hannu Ikonen 171 km/h
2. Matti Pellikka ja Jarmo Viittanen 164 km/h

5-loikka
1. Jani Lassila 15,40 m
2. Samuli Ranta 14,95 m

2 kg kuntopallo pään yli eteen
1. Jani Lassila 21,50 m
2. Hannu Ikonen 20,55 m

3 kg kuntopallo pään yli taakse
1. Jani Lassila 22,70 m
2. Hannu Ikonen 21,30 m

Penkkipunnerrus
1. Jarmo Viittanen 125 kg
2. Iiro Åman ja Hannu Ikonen 120 kg

Rinnalleveto
1. Matti Pellikka 125 kg
2. Hannu Ikonen ja Heikki Savikoski 120 kg

Leuanveto myötäotteella
1. Samuli Ranta ja Jani Lassila 28 kpl
2. Iiro Åman 27 kpl

Liikkuvuustesti
1. Samuli Ranta
2. Aki Hanhela

Lauantaina 17.1 pidetyn Pesisseminaarin antina oli havainto, että Kempeleen Kiri on seurana menossa oikeaan suuntaan, oikealla tiellä, mutta matkaa on vielä paljon jäljellä superseuraksi kuten Sotkamon Jymy ja Oulun Kärpät. Pesisseminaarissa oli nelisenkymmentä kuulijaa.

SuperJymy Oy:n urheilutoimenjohtaja Mikko Kuosmasen mukaan seuran rakenne on laitettava kuntoon. Sitten on rakennettava urheilijapolku lapsista aikuisiin. On oltava tavoitteet, ohjausta ja seurantaa.

Lasten ja nuorten tapa kehittyä on samanlainen kuin aikuisilla. Harjoittelun sisältö ei ole muuttunut sadassakaan vuodessa. Edelleen pätevät Tahko Pihkalan kirjaamat harjoitteluohjeet vuodelta 1913. Rasitus, lepo, ravinto ja terveelliset elämäntavat ovat urheilijan kehittymisen kulmakivet.

Mikko Kuosmanen
Syntymävuosi:	-75
Asuinpaikka:	Sotkamo
Työ:	SuperJymy Oy:n urheilutoimenjohtaja Vuokatti-Rukan Urheiluakatemian pesäpallon vastuuvalmentaja Yhdessä Mikko Huotarin kanssa vastaa pesäpallon valmennuksen kehittämisestä valtakunnallisesti
Kasvattajaseura:	Siilinjärven Pesis
Uran saavutukset:	pelaajana (pelaajakortti), 5 SM pelinjohtajana Jymyssä 2008-2013, 4 SM 5 Itä-Länsi edustusta
Näkemyksiä pesiksestä:	Sotkamon kehittyminen alkoi, kun Matti Nissinen v. 1997 aloitti päätoimisena valmentajana. Nykyisin 3-4 päätoimista valmentajaa eri toiminnoissa. Ammattimaisuus on toiminnassa tärkeää. Oulu, Joensuu ja Tampere kasvavia pesisalueita. Pelaajatuotantoa tulisi olla tasapuolisesti eri puolilla maata. Oulussa toiminnan rakenne olemassa, mutta kilpailutaso on vielä rakennusvaiheessa. Juniorimäärää tulisi kasvattaa ja alempien sarjatason joukkueista löytyy pelaajia, kunhan heitä saadaan valmennettua ylöspäin Superiin saakka.

Kuosmasen mukaan pesikseen on muotoutunut harjoittelukulttuuri, kun vain kesällä pelataan. Paineen alaiset suoritukset ja kilpailunomaisuus puuttuvat harjoituksista. Harjoitellaan, mutta puuttuu kilpailujännitys ja syke, jolloin kilpailutilanteessa ei tulekaan sama suoritus kuin harjoituksissa. Kuosmasen mukaan siksi on tärkeää paineenalainen harjoittelu mielikuvien avulla. Pelkkä harjoittelu on myös tylsää. Kilpaileminen on hauskaa ja piristää välillä.

Kuosmanen kiinnitti huomiota siihen, että nuorten peruskuntotaso alenee koko ajan. Ilman hyvää peruskuntoa ei pystytä harjoittelemaan tehokkaasti eikä erityisvoimaa saada muutettua toimintaan sopivaksi. Nykyisin harjoittelusta täytyy osa käyttää perusvoiman hankintaan. Vasta sitten voidaan luoda heitto-, lyönti- ja juoksuvoimaa.

Pesis voisi Kuosmasen mukaan myös olla laji, jota voitaisiin tarjota muista urheilulajeista syrjään siirtyneille. Urheilulliselle pohjalle olisi helppoa rakentaa pesiksessä tarvittavat taidot myöhäisemmälläkin iällä. Pesiksessä voisi yhä pärjätä ja jatkaa urheilun parissa.

Sotkamon Jymyssä on luotu selkeä urheilijapolku C-ikäisistä aikuisjoukkueisiin. Sotkamo panostaa yksittäisiin lahjakkaisiin nuoriin etsimällä kullekin sopivan pelitason ja -paikan. Jokaisen seuran kannattaa panostaa A- ja B-ikäisiin, jos aiotaan saada omia kasvatteja aikuisjoukkueisiin.

Pelaamisen tilastointia on Sotkamossa kehitetty. Pelaajista tiedetään tarkoin heidän pelitilannetoimintansa, esimerkiksi takatilanne-eteneminen ja kopinnostot. Tämä auttaa henkilökohtaisessa ja pelitaktisessa kehityksessä.

Kuosmanen painotti toistoharjoittelun tärkeyttä. Vain toistoilla opitaan oikea suoritustapa ja -varmuus. Perussuoritus on tärkeää osata. Toistoharjoitus on erotettava opetusharjoituksesta. Toiseksi urheilijan taito-osaamiseksi Kuosmanen nosti pelaajan oman ajattelun. Pelaajan on opittava itse tekemään oikeat lyöntiratkaisut. Kesken pelitilannetta ei ole hyvä neuvoa eikä palaute yleensä mene perille pelin tiimellyksessä. Palautteen antamistakin pitää harjoitella.

Oulun Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno selvitti Kärppien käytössä olevaa pelaajapolun sisältöä. Junnon ensisijainen motto oli: Sydämen on oltava mukana ja sen tulee näkyä!

Kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Taso pelaajalle tulee valita kehittymisen mukaan. Joukkueita on pystyttävä vaihtamaan tason mukaan. Junno näki alueellisen yhteistyön erityisen tärkeänä. Hän myös korosti edustusjoukkueen esimerkkiä toiminnalle sekä urheilullisuuden vaatimusta.

Junno kehui Kempeleen Kirin nuorisotoiminnan laajuutta ja oikean suuntaista toimintaa. Seura on pitänyt aina huolta taloudellisesta perustasta. Hänen mukaansa Kirin imago on hyvä.

Junno listasi menestyvälle seuralle tärkeitä asioita:
- toimintaympäristä otettava huomioon
- sidosryhmät, joihin on liityntää
- talous ja hallinto oltava kunnossa
- toiminta ammattimaiseksi
- talkooväkeä tarvitaan, joten toimintaan on saatava mukaan paljon ihmisiä
- seurassa mukana oleville tulisi löytää oma paikkansa, jossa toimija on parhaimmillaan
- strateginen suunnittelu, visio oltava, johon pyritään. Toiminta ei ole sattumaa, vaan sunniteltua tavoitteisiin pyrkimistä ja toimintaa tulee tarkastella vuosittain.
- brändi - miltä näyttää; imago - mitä ajatellaan. Molempien oltava kunnossa.
- kilpailukyky ja kilpailuetu omassa ympäristössä
- katsojien huomioon ottaminen
- päämäärätietoisuus ja pitkäjänteisyys toiminnassa

Seuran strategian tiiliskivet ovat Junnon mukaan:
- organisaatio. Osaajia on löydettävä mukaan toimintaan.
- toimintaympäristö
- talous
- brändi
- yhteistyökumppanit


Kuvakavalkadi Pesisseminaarista. Kuvat Markku Kovalainen.

Miesten Ykköspesisjoukkue ilmoitti tehneensä valmennus- ja 2-pelinjohtosopimuksen kokeneen Ari Roppolan kanssa yhden vuoden sopimuksella ja suoran kahden vuoden pelaajasopimuksen Jarkko Hyryn kanssa.


Pelinjohtokaksikko Ari Roppola ja Juha-Matti Ranta. Molempien kummiyrityksenä OMP. Mukana pesismaailmaan tutustumassa myös 3-vuotias Lenni Ranta.


Pelaajakonkari Jarkko Hyry (kauden 2014 Expert-pelaaja) jatkaa KeKissä seuraavat kaksi vuotta.

Ari Roppola on pelannut, valmentanut ja johtanut peliä KeKissä jo reippaasti yli 20 vuotta. Kekiläisyys on tullut jo sukuperintönä, kun isä Pasi Roppola on pitkän linjan toimija KeKissä. "Pelasin ensimmäisen kerran nuorena poikana miesten joukkueessa pikahälytyksellä lukkarina kesällä 1992. Sitten olin vaihtomiehenä, kun KeKi nousi Ykköseen 1994. Kaksi kautta sujui Ykkösessä, sitten v. 1996 tippumisen jälkeen koitti uusi nousu 1998, jonka jälkeen KeKi onkin ollut yhtäjaksoisesti Ykkösessä."

Ari Roppola
Syntymävuosi:	-77
Asuinpaikka:	Kempele
Työ:	Opettaja
Kasvattajaseura:	Kempeleen Kiri
Pelipaikka, ulko/sisä:	Lukkari, polttolinja / vaihtaja. Valmennus / 2. pelinjohtaja.
Uran saavutukset:	C-junioreiden Itä-Länsi

Ari Roppola pelasi viimeisen kerran Ykköspesisjoukkueessa 2005. Sen jälkeen hän toimi valmennus- ja kakkospelinjohtajan hommissa useita vuosia. Perheen perustaminen ja talon rakentaminen katkaisivat toiminnan pariksi vuodeksi. Arilla tulee 2015 kesäkuussa täyteen 10 vuotta Katrinsa kanssa. Heillä on kaksi lasta, Arttu, 7, ja Veikka, 5. Talo on rakennettuna Linnankankaalle. Ari työskentelee Ylikylän yhtenäiskoulussa liikunnan ja terveystiedon opettajana.

Opintojen, perheen perustamisen ja työkiireiden hieman helpotuttua Roppola palasi muutama vuosi sitten takaisin pesiksen pariin valmennus- ja pelinjohtohommiin. "A-pojissa ja suomensarjassa olen valmentanut ja johtanut peliä yhdessä Martti Holman kanssa. Ihan pystymetsästä en siis nyt lähde miesten mukaan."

Syksyn aikana neuvotteluissa vankistui Arille ajatus lähteä 100-vuotisjuhlavuodelle mukaan miesten joukkueeseen omalta osaltaan auttamaan nousuun Superiin. "Tutut pelaajat, tuttu ympäristö, hyvä taustaorganisaatio ja yhä ammattimaisemmaksi muuttunut toiminta houkutteli mukaan, kun nyt muutoin on elämässä rauhallisempaa", tuumaili Ari perusteitaan sopimuksen solmiselle.

Ari näkee oman roolinsa nykysysteemien täydentäjänä. "Tuon näkemyksiäni valmennukseen ja pelinjohtoon. Pieniä asioita hiotaan kuntoon. Joukkueella on hyvät pohjat. Nyt kiinnitetään huomiota lajipuolen ja fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Yhä tärkeämpää on myös henkisen kantin kestävyys tiukoissa paikoissa ja peliin valmistautuminen."


Ari oli jo miesten treeneissä tarkkailemassa pelaajia lauantaina 10.1. Mukana joukkueenjohtaja Janne Jarva ja huoltaja Antti Järvinen

Netissä lisää:

Pelaajakortti.

Facebook.

Twitter.