Sydämen on oltava mukana

Lauantaina 17.1 pidetyn Pesisseminaarin antina oli havainto, että Kempeleen Kiri on seurana menossa oikeaan suuntaan, oikealla tiellä, mutta matkaa on vielä paljon jäljellä superseuraksi kuten Sotkamon Jymy ja Oulun Kärpät. Pesisseminaarissa oli nelisenkymmentä kuulijaa.

SuperJymy Oy:n urheilutoimenjohtaja Mikko Kuosmasen mukaan seuran rakenne on laitettava kuntoon. Sitten on rakennettava urheilijapolku lapsista aikuisiin. On oltava tavoitteet, ohjausta ja seurantaa.

Lasten ja nuorten tapa kehittyä on samanlainen kuin aikuisilla. Harjoittelun sisältö ei ole muuttunut sadassakaan vuodessa. Edelleen pätevät Tahko Pihkalan kirjaamat harjoitteluohjeet vuodelta 1913. Rasitus, lepo, ravinto ja terveelliset elämäntavat ovat urheilijan kehittymisen kulmakivet.

Mikko Kuosmanen
Syntymävuosi:	-75
Asuinpaikka:	Sotkamo
Työ:	SuperJymy Oy:n urheilutoimenjohtaja Vuokatti-Rukan Urheiluakatemian pesäpallon vastuuvalmentaja Yhdessä Mikko Huotarin kanssa vastaa pesäpallon valmennuksen kehittämisestä valtakunnallisesti
Kasvattajaseura:	Siilinjärven Pesis
Uran saavutukset:	pelaajana (pelaajakortti), 5 SM pelinjohtajana Jymyssä 2008-2013, 4 SM 5 Itä-Länsi edustusta
Näkemyksiä pesiksestä:	Sotkamon kehittyminen alkoi, kun Matti Nissinen v. 1997 aloitti päätoimisena valmentajana. Nykyisin 3-4 päätoimista valmentajaa eri toiminnoissa. Ammattimaisuus on toiminnassa tärkeää. Oulu, Joensuu ja Tampere kasvavia pesisalueita. Pelaajatuotantoa tulisi olla tasapuolisesti eri puolilla maata. Oulussa toiminnan rakenne olemassa, mutta kilpailutaso on vielä rakennusvaiheessa. Juniorimäärää tulisi kasvattaa ja alempien sarjatason joukkueista löytyy pelaajia, kunhan heitä saadaan valmennettua ylöspäin Superiin saakka.

Kuosmasen mukaan pesikseen on muotoutunut harjoittelukulttuuri, kun vain kesällä pelataan. Paineen alaiset suoritukset ja kilpailunomaisuus puuttuvat harjoituksista. Harjoitellaan, mutta puuttuu kilpailujännitys ja syke, jolloin kilpailutilanteessa ei tulekaan sama suoritus kuin harjoituksissa. Kuosmasen mukaan siksi on tärkeää paineenalainen harjoittelu mielikuvien avulla. Pelkkä harjoittelu on myös tylsää. Kilpaileminen on hauskaa ja piristää välillä.

Kuosmanen kiinnitti huomiota siihen, että nuorten peruskuntotaso alenee koko ajan. Ilman hyvää peruskuntoa ei pystytä harjoittelemaan tehokkaasti eikä erityisvoimaa saada muutettua toimintaan sopivaksi. Nykyisin harjoittelusta täytyy osa käyttää perusvoiman hankintaan. Vasta sitten voidaan luoda heitto-, lyönti- ja juoksuvoimaa.

Pesis voisi Kuosmasen mukaan myös olla laji, jota voitaisiin tarjota muista urheilulajeista syrjään siirtyneille. Urheilulliselle pohjalle olisi helppoa rakentaa pesiksessä tarvittavat taidot myöhäisemmälläkin iällä. Pesiksessä voisi yhä pärjätä ja jatkaa urheilun parissa.

Sotkamon Jymyssä on luotu selkeä urheilijapolku C-ikäisistä aikuisjoukkueisiin. Sotkamo panostaa yksittäisiin lahjakkaisiin nuoriin etsimällä kullekin sopivan pelitason ja -paikan. Jokaisen seuran kannattaa panostaa A- ja B-ikäisiin, jos aiotaan saada omia kasvatteja aikuisjoukkueisiin.

Pelaamisen tilastointia on Sotkamossa kehitetty. Pelaajista tiedetään tarkoin heidän pelitilannetoimintansa, esimerkiksi takatilanne-eteneminen ja kopinnostot. Tämä auttaa henkilökohtaisessa ja pelitaktisessa kehityksessä.

Kuosmanen painotti toistoharjoittelun tärkeyttä. Vain toistoilla opitaan oikea suoritustapa ja -varmuus. Perussuoritus on tärkeää osata. Toistoharjoitus on erotettava opetusharjoituksesta. Toiseksi urheilijan taito-osaamiseksi Kuosmanen nosti pelaajan oman ajattelun. Pelaajan on opittava itse tekemään oikeat lyöntiratkaisut. Kesken pelitilannetta ei ole hyvä neuvoa eikä palaute yleensä mene perille pelin tiimellyksessä. Palautteen antamistakin pitää harjoitella.

Oulun Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno selvitti Kärppien käytössä olevaa pelaajapolun sisältöä. Junnon ensisijainen motto oli: Sydämen on oltava mukana ja sen tulee näkyä!

Kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Taso pelaajalle tulee valita kehittymisen mukaan. Joukkueita on pystyttävä vaihtamaan tason mukaan. Junno näki alueellisen yhteistyön erityisen tärkeänä. Hän myös korosti edustusjoukkueen esimerkkiä toiminnalle sekä urheilullisuuden vaatimusta.

Junno kehui Kempeleen Kirin nuorisotoiminnan laajuutta ja oikean suuntaista toimintaa. Seura on pitänyt aina huolta taloudellisesta perustasta. Hänen mukaansa Kirin imago on hyvä.

Junno listasi menestyvälle seuralle tärkeitä asioita:
- toimintaympäristä otettava huomioon
- sidosryhmät, joihin on liityntää
- talous ja hallinto oltava kunnossa
- toiminta ammattimaiseksi
- talkooväkeä tarvitaan, joten toimintaan on saatava mukaan paljon ihmisiä
- seurassa mukana oleville tulisi löytää oma paikkansa, jossa toimija on parhaimmillaan
- strateginen suunnittelu, visio oltava, johon pyritään. Toiminta ei ole sattumaa, vaan sunniteltua tavoitteisiin pyrkimistä ja toimintaa tulee tarkastella vuosittain.
- brändi - miltä näyttää; imago - mitä ajatellaan. Molempien oltava kunnossa.
- kilpailukyky ja kilpailuetu omassa ympäristössä
- katsojien huomioon ottaminen
- päämäärätietoisuus ja pitkäjänteisyys toiminnassa

Seuran strategian tiiliskivet ovat Junnon mukaan:
- organisaatio. Osaajia on löydettävä mukaan toimintaan.
- toimintaympäristö
- talous
- brändi
- yhteistyökumppanit


Kuvakavalkadi Pesisseminaarista. Kuvat Markku Kovalainen.