Manageri paiskii töitä ympäri vuoden

Kempeleen Kirin miesten Superpesisjoukkueen manageri Sami Salorannan oma peliura alkoi suoraan miesten peleissä 14-vuotiaana Rantsilan Raikkaan riveissä. Hänen omasta pelihistoriastaan löytyy ainoastaan yksi junioripeli koko uran aikana. Rantsilasta tie vei Ylivieskaan ja Ylivieskasta KeKiin. KeKin vuosien välissä hän kävi vielä yhden kauden pelaamassa Alajärven Ankkureissa.

Peliuransa aikana Sami pelasi ulkona polttolinjassa ja sisäpelissä hän ehti olla niin etenijänä, vaihtajana kuin kotiuttajana. Viimeiset kaudet pelaajana hän viihtyi lyöjäjokerina. Oma peliura päättyi kauteen 2007, jolloin Kempeleessä pelattin ensimmäistä kertaa nousukarsintoja. Kyseiselle kaudelle Sami oli kasannut jo itse joukkueen ja tehnyt myös itselleen pelaajasopimuksen.

- Uran kohokohta on kyllä se 2007, kun pelattiin ihan yllättäen heti niitä nousukarsintoja. Siksi se on jäänyt itselle mieleen, että se joukkue oli hemmetin hyvä ja joukkueessa oli niin hyvä henki. Hyvä että pelasin sen kauden, niin tajusin minkälaista on, kun joukkueessa on hyvä fiilis, Sami toteaa.

KeKin manageriksi Sami päätyi mökkitiellä tehdyllä päätöksellä.

- Täällä ei kukaan hoitanut niitä hommia. Niemelän Villen, joka toimi silloin kuuluttajana meillä, kanssa oltiin menossa mökille ja sanoin Vilulle, että turhaan tässä märistään, kun on tämmöistä tämä homma, että pitää ruveta itse tekemään. Siitä se lähti ja sinä viikonloppuna jo alettiin soitella. Soitin Juskulle (Juha-Matti Rannalle), että nyt tänne pelaamaan, Sami muistelee.

Jotta Jusku saatiin takaisin KeKiin pelaamaan soitti Sami ZeLinssin yrittäjälle Timo Pennaselle. Ensimmäisten sponsoreiden joukossa olivat myös Sakari Määttä ja Ari Laukka. Osa sponsoreista on siis ollut mukana kohta 10 vuotta. Tuolloin budjetti oli noin 45 000 euroa, kun se kaudella 2017 tulee olemaan 320 000. Ilman kymmeniä ja taas kymmeniä yhteistyökumppaneita budjetin kasaaminen olisi mahdotonta. Sami toivookin, että ihmiset tukisivat paikallisia yrityksiä, jotka haluavat olla tukemassa liikuntaa ja urheilua urheiluseurojen yhteistyökumppaneina. Yritysten tuotteita ja palveluita ostamalla ollaan välillisesti tuolloin tukemassa vireyttä ja terveyttä.

Kymmenen vuotta sitten Sami teki vielä kaiken itse. Nykyisin miesten Superpesisjoukkueella on jo taustallaan laajempi ryhmä, joka huolehtii muun muassa markkinoinnista ja viestinnästä. Silti puuhaa managerilla riittää.

- Kyllähän suurimman osan ajasta vie laskutukset, tiliöinnit ja yhteistyökumppaneiden hankinta. Pelaajat soittavat kaikki arkijutut minun kautta. Mitäs tänäänkin: olen käynyt neuvottelemassa yhteistyökumppaneiden kanssa, tiputtamassa areenan kyltit, olen neuvotellut valmennuspäällikön kanssa. Sitten olen neuvotellut talousryhmän kavereitten kanssa. Mahdollisesta uudesta pelaajasopimuksesta on soiteltu. Illalla pitäisi maksaa laskuja. Sitten pitäisi tehdä talousryhmälle esite, jolla me myydään tavaraa, se on kova homma. Eli ihan koko ajan on jotakin, Sami luettelee.

Manageroinnin ohella Sami tekee kolmivuorotyötä hoitoalalla. Töissä puhelin on laitettava kokonaan pois, muuten keskittyminen ei kaikkeen riitä. Sami kertoo joskus haaveilleensa siitä, että pystyisi tekemään pesäpallosta itselleen leipätyön, mutta nyt hän toteaa, ettei jättäisi omaa työtään, niin kovasti hän siitäkin tykkää. Viime talvena hän nosti ensimmäistä kertaa joukkueelta palkkaa, kun hän oli hetken aikaa puolikkaalla työajalla, jotta sai tehdä ensimmäisen kauden Superpesisjoukkueen managerointia.

Salorannan perheessä pesäpallo on koko perheen harrastus. Pesäpallo seurasi mukana myös keväällä perheen lomamatkalle Rodokselle, kun Sami kertoo hoitaneensa ”kaiken maailman asioita” uimarannalta, tai hieman salaa muka kävelylle karkaamalla. Myös vaimo Pirjo kantaa kortensa kekoon toimimalla miesten joukkueen taloudenhoitajana. Lisäksi hän toimii henkisenä tukena sekä tarvittaessa näkyvän ja värikkään miehensä ”maadoittajana”.

- Eihän se Sami ehdi kotiasioita hirveästi tehdä. Mutta ajattelen niin, että Sami on semmoinen ihminen, että jos ei olisi tätä pesäpalloa, niin sitten olisi joku muu mitä hän intensiivisesti tekisi, Pirjo arvelee.

Mikä saa manageri Salorannan painamaan pitkää päivää vuodesta toiseen KeKin vuoksi?

Kyllähän se on tämä urheilu. Sehän on mahtavaa. Aluksi oli tärkeää, että olen siinä kauhean lähellä joukkuetta, niin kuin itse pelaisin. Kävin kopissa jatkuvasti. Viime kausi oli ensimmäinen kausi, että en käynyt kertaakaan kopissa, Sami kertoo.

Sekä viime kaudella että sitä edeltävällä kaudella manageri on kuitenkin kertaalleen puuttunut joukkueen toimintaan. Näin jälkikäteen myönnettävä on, että ripitys taisi osua oikeaan paikkaan, koska se tapahtui kahden Lippo-pelin välillä kauden puolivälissä. Kentällä nähtiin hyvin erilainen KeKi Oulussa ja kahden päivän kuluttua Kempeleessä.

Olen yrittänyt mahdollisimman vähän puuttua pelillisiin hommiin, mutta kävin ennen treenejä vähän ripittämässä. Tai en niinkään ripittänyt, mutta käytiin läpi A:sta Ö:hön miten ne hommat pitää hoitaa. Muuten olin tänä kesänä hirveän tyytyväinen siihen ilmeeseen mikä joukkueella kentällä oli kotipeleissä, Sami toteaa.

Yleisömäärä KeKin miesten peleissä tuplaantui ollen tänä kesänä keskimäärin 1207. Sami on keskiarvoon erittäin tyytyväinen, kun vielä otetaan huomioon, että KeKi pysytteli koko kauden ajan sarjan häntäpäässä.

Kyllä meissä on jotain semmoista mistä ihmiset tykkää. Meidän tavoite oli realistinen. Katsojat tiesi, että sarjassa säilymisestä tässä pelataan. Luulen, että Oulussa on käynyt paljon väkeä katsomassa pesistä Oulun eteläpuolelta, nyt he sitten valitsivat meidät eivätkä jatkaneet enää matkaa Ouluun, Sami arvelee.

Kauden 2017 kasaamisen eteen on tehty jo pitkään töitä. Kauden 2015 lyöjäkuningas Ossi Meriläisen saamiseksi takaisin Kempeleeseen työskenneltiin vuoden päivät. Kun siinä onnistuttiin oli aika satsasta ulkopeliin. Hyvä ulkopeli antaa mahdollisuuden voittaa, kun juoksuja annetaan vastustajalle mahdollisimman vähän. Lokakuussa julkistettu joukkue ei välttämättä ole vielä lopullinen, mutta joka tapauksessa Sami uskoo, että ensi kesänä tullaan näkemään kovalyöntinen KeKi Koukkupaja Areenalla.

Lopuksi paljastettakoon, että Sami on nähty pelaamassa myös rakkaan paikallisvastustajan Oulun Lippo Pesiksen riveissä kaudella 2006. Lippo Pesiksen väreissä häntä ei kuitenkaan nähty. Ystävänpalveluksena hän lupautui Lippo Pesikseen pelaamaan sillä ehdolla, että saa pelata KeKin paita päällä. Ja niin tapahtui.

Kuvat: Markku Kovalainen