KeKi-ikoni Hyry palasi kauden kynnyksellä tositoimiin

Pesisuransa alusta saakka KeKiä edustanut Jarkko Hyry sai viime syksynä kunnian ottaa kopiksi Superpesiskarsinnoissa Tommi Malisen lyönnin ja heittää polttoheiton kotipesään Jani Lassilalle. Tuon palon myötä sinetöityi yhdeksän vuoden taistelun jälkeen KeKin nousu Superpesikseen.

- Se tuntui just siltä, että tässä on ihan hyvä nyt siirtyä sivummalle. Niin kauan tuli jauhettua ja kokeiltua nousua, että olin jo vähän aikaisemminkin miettinyt poisjääntiä. Kun se nousu sitten venyi ja venyi ja venyi niin tuntui hyvältä siinä vaiheessa jättäytyä pois. Nousu oli se kohokohta ja se tuntui riittävän, Jarkko kuvailee viime syksyn tunnelmia.

Syksyn ja talven aikana Jarkko ei lajitreenejä tehnyt, mutta liikuntaa hän harrastaa jatkuvasti. Manageri Sami Saloranta soitteli pitkin syksyä ja talvea ja yritti houkutella Jarkkoa takaisin pelaamaan.

- En muista milloin oli viimeinen puhelu, mutta se päättyi sitten siihen, että Sami sanoi, että nyt hän ei enää häiritse, että seuraavan kerran saat soittaa sinä. Justiinsa siinä ennenkuin alkoi ulkopelit Sami sai käännettyä pään. Mikäs siinä, olen kyllä nauttinut pelaamisesta. Kaikki vastustajat ovat uusia ja pääsee pelaamaan Suomen parhaita joukkueita vastaan, Jarkko toteaa.

KeKin kausi on edennyt vaihtelevasti. Voittoja ja pisteitä on napsittu kärkijoukkueiltakin, päävastustajien kanssa pisteet ovat olleet tiukemmassa.

- Varmaan se jotenkin liittyy sinne vastustajan puolellekin siten, etä meitä ei välttämättä oteta niin tosisaan. Päästään sitten niitä vastaan aika lailla paineettomasti pelaamaan. Jos pisteitä tulee, niin se on pelkästään plussaa. 

Jarkko kiittelee myös yleisöä, jota on edelliskauteen verrattuna ollut reilummin paikalla. Uusi kenttä sopii KeKille Jarkon arvion mukaan hyvin. 

- Esimerkiksi jos vertaa tuohon Hyvinkään kenttään, onhan tämä ihan erilainen. Kyllä se pallo kulki siellä paljon lujempaa kuin täällä. Tämä on vielä niin uusi, että on paljon pehmeämpi. Uskon, että tämäkin tästä kovettuu, ei jää samanlaiseksi kuin se vanha suo.

Edellinen ottelu Hyvinkäällä oli KeKin osalta kauden ehkä huonoin peli. Jarkko uskoo, että joukkueita ei tarvitse erikseen olla sytyttämässä huomenna Pattijokea vastaan rökäletappion jälkeen.

- Ulkopelin pitää oikeasti pitää. Ei voi käydä niin, että tulee kahdeksan miljoonaa läpäriä. Onhan se sitten vaikeaa, kun vastustaja saa hurmoksen päälle. Kun ulkopeli pitää, niin ei ole sisäpelikään semmoista tervanjuontia.

Jarkon pesäpalloharratus alkoi kuusivuotiaana KeKin pesiskoulussa. Kestilän Kisa-Veikoissa pelannut isä oli jo ennen sitä vienyt Jarkkoa pelejä katsomaan. Muitakin liikuntaharrastuksia kulki lapsena pesiksen rinnalla, mutta melko varhaisessa vaiheessa Jarkko jo tiesi, että pesis tulee olemaan päälaji.

- Meitä oli silloin junnuna hyvä sakki. Kaikki kaverit pelasi jossain vaiheessa. Aina on ollut joukkueessa hyviä tyyppejä, se on varmaan joka vuosi ollut se juttu, mikä on saanut jatkamaan, Jarkko arvelee.

Jarkko on pysynyt KeKin riveissä lukuunottamatta A-juniorivuosia Pattijoen Urheilijoissa 2000-luvun alussa. Opiskelut ja työt ovat olleet Oulun seudulla, joten Jarkolla ei ole ollut tarvetta lähteä kauemmas pelaamaan. Tällä hetkellä hän työskentelee Osuuspankilla mobiilipuolella. Vapaa-ajanvietto-ongelmia ei työnteon ja pesiksen myötä juuri ole etenkään näin kesällä.

Pelipäivinä Jarkko valmistautuu peliin aamuverryttelyllä, lukemalla kirjoja ja katsomalla elokuvia. Tiettyjä taikauskoisia rutiineja hänellä ei pelipäiviin liity. Mutta jotain tapoja kuitenkin.

- Bussissa ja kopissa istun omalla paikalla. Bussissa oma paikka on heti ensimmäisenä, kun tullaan takaovesta sisään, ensimmäinen penkkirivistö siinä, Jarkko hymyilee.

Jarkon kummiyritys on Zeppelinissä toimiva Fysiofeel, jonka avajaisissa Jarkko oli keväällä mukana.

Kuvat: Markku Kovalainen