Aki Hanhela nauttii Superpesiksessä pelaamisesta

Etukenttäpelaaja Aki Hanhelan viime kausi meni pahasti pieleen alkukaudesta tulleen pohjeluun murtuman vuoksi. Murtuma syntyi, kun KeKin lyöjätykki Jarmo Viittanen löi pelitilanteessa pallon Akin pohkeeseen hänen ollessa ykköspesällä. Syksyn karsintaottelut Aki joutui seuraamaan katsomon puolelta, mutta Superpesiksessä pelaamisesta hän on saanut ja osannut nauttia tällä kaudella.

Akin mielestä ensimmäinen kausi Superpesiksessä on mennyt sekä joukkueen kannalta että henkilökohtaisesti vaihtelevasti.

- Odotuksena oli, että kyllä me niitä voittoja saadaan, ja ollaan toki saatukin, mutta on myös nähty, että oltaisiin voitu saada paljon enemmänkin. Oma kausikin on mennyt vaihtelevasti. Välillä on huippupelejä ja sitten vähän huonommin meneviä pelejä. Siinäkin on sama homma kuin koko joukkueella, että kun on ensimmäinen kausi Superissa niin se on mennyt vähän harjoitellessa.

Aki kokee itsellään olevan suuremman roolin ulkopelissä kuin sisäpelissä. Etenkin ulkopelissä hän on kokenut Ykköspesiksessä ja Superpesiksessä olevan ison eron, lyöjät ovat parempia ja etenijät nopeampia Superissa. Sisäpelissä Aki on ensisijaisesti etenijä.

- Kyllä se on ollut tavoitteena, että olisin nopeassa kunnossa. Etenijä olen ollut joka vuosi puolittain, mutta ei ole ikinä nopeus riittänyt kuitenkaan, kun joukkueessa ollut muutama nopeampi. Kyllä nyt olen saanutkin sitä nopeutta enemmän kuin aikaisemmin. Paljon on parannettavaa kentällemenossa, mutta kohtuullisesti on mennyt. Aki analysoi.

Aki lisää vielä, että on tyytyväinen siihen, että on säilynyt ehyenä. Edelliskausi hänen osaltaan meni lähes kokonaan katsomon puolella. Heti alkukaudesta kotipelissä Aki oli odottamassa ykköspesällä jokeri Jarmo Viittasen lyöntivuorolla kakkoselle etenemistä. Viittanen löi kovan lyönnin ykkösrajaan, mutta epäonnisesti se osui Akin pohkeeseen. Hän yritti vielä jatkaa toisella jaksolla pelaamista, muttei enää pystynyt.

- Pari peliä kävin sen jälkeen pelaamassa. Sitten yhdessä tilanteessa ajattelin, että nyt kyllä kävi kipeästi. Todennäköisesti pohjeluussa oli hiusmurtuma ja se sitten murtui kunnolla, kun jalka taittui. Neljä viikkoa olin sivussa ja kävin jalkaa aina välillä kuvauttamassa.

Neljän viikon kuluttua hän sai lääkäriltä peliluvan, mutta jalka vain pysyi yhtä kipeänä. Lopulta selvisi, että murtuma ei ollut kuitenkaan luutunut vielä kunnolla ja Aki joutui olemaan loppukauden sivussa.

- Olihan se vähän erikoista olla katsomossa, outoa ja aika raskastakin olla sivussa. Ei noin pitkäkestoista vammaa ole aiemmin ollut.

Akin pesäpalloura alkoi 8-vuotiaana pesiskoulussa vuonna 1997. Muita urheilulajeja hän ei ole aktiivisesti seuratasolla harrastanut. B- ja A-junioreissa hän kävi välillä Oulun Lipossa ja Iin Urheilijoissa sekä kaudella 2014 hän oli vuokralla Ylivieskan Kuulassa kymmenkunta ottelua. Muuten hän on pelannut koko pesisuransa KeKissä.

- On vaikea verrata Kekiä muihin seuroihin, kun ei ole kovin paljon kokemuksia. Kyllähän sitä kuulee muualtakin, että KeKissä hoidetaan kaikki asiat hyvin ja kaikki on vankalla pohjalla. Ei ole pelkkiä lupauksia vaan ne asiat hoidetaan mistä puhutaan. Hyvät treenimahdollisuudet on myös täällä.

Aki ei osaa nimetä tästä eteenpäin selkeää tavoitetta pesisuralleen. Mitalipeleissä olisi joskus mukava pelata ja toiveena on, ettei alemmille sarjatasoille tarvitse lähteä takaisin. Myös terveenä ja ehjänä pelaaminen on toiveissa. Nyt edessä on kahteen otteeseen pelit Oulun Lippo Pesistä vastaan. Suunta on juhannustauon jälkeen ollut KeKillä ylöspäin.

- No nyt on helppo sanoa, että jatketaan samaa peliä mitä on nyt pari peliä pelattu. Hyvällä prosentilla ollaan kotiutettu. Sitä pitää nyt jatkaa ja ulkona pelata sitä rohkeaa peliä mitä on pelattukin, pitää haastaa Lippo ulkona ja sisällä. Keulamiehet pitää saada kuriin, Aki toteaa.

Akin pelipäivien rutiinit vaihtelevat sen mukaan onko kyseessä arkipeli vai viikonloppupeli.

- Se on vähän vaihteleva rutiini. Arkipeleihin valmistaudun niin, että olen töissä ja nukun päikkärit, sitten lähdetään pelaamaan. Jos on viikonloppupeli niin käydään aamulla rauhassa treenailemassa ja nukutaan siinäkin päikkärit, viikonloppuna on paljon rauhallisempaa. Käytännössä en tee mitään pelipäivänä viikonloppuna, ihan vaan rauhoitun ja musiikkia kuuntelen, siinäpä se. Nykyisin soi aika vaihtelevaa musiikkia, vähän raskaampaa ja hittibiisejä.

Aki on ammatiltaan kirvesmies, mutta viime syksynä hän aloitti rakennusinsinööriopinnot. Kesän hän tekee kuitenkin kirvesmiehen töitä.

- On se ollut tosi vaikea yhdistää niin raskas työ ja tämä pelihomma läpi vuoden. Työ on vaatinut aika paljon veroja. Se oli yksi syy myös siihen miksi lähdin opiskelemaan, että pystyn paremmin pelaamaan, Aki kertoo.

Työn ja pelaamisen lisäksi elämän mahtuu kaikenlaista urheilua satunnaisesti, muun muassa jääkiekkoa ja sählyä talvisin ja rullaluistelua kesäisin.

Akin kummiyrityksenä toimii kempeleläinen parturi-kampaamo Sarkin Saxsi. Yhteistyökuvioihin kuuluu Akin hiuksista huolehtiminen säännöllisesti. Yhteistyön käynnistyminen vaati Akiltakin totuttelua uudenlaiseen hiustyyliin.

- Käyn Sarkin Saxsessa läpi vuoden leikkauttamassa ja värjäyttämässä hiukset. Kun sovittiin Annen, Sarkin Saxsen omistajan, kanssa, että tehdään seuraavalle kaudelle kummisopimus, olin kalju ja piti alkaa kasvattaa hiuksia. Sitten sitä on kasvatettu hiuksia, Aki naurahtaa.

Vaikka KeKin alkukausi ei ole ollut aivan helpoimmasta päästä on Aki osannut nauttia pelaamisesta pääsarjatasolla.

- Vaikka on ollut noita tappiopelejä ja raskaitakin pelejä, joissa on tiukkoja häviöitä tullut, kyllä sitä silti on yrittänyt nauttia ja on siitä pystynytkin nauttimaan. Parhaita hetkiä on omat onnistumiset ja myös joukkuekavereitten onnistumiset, joiden suorituksia on nähnyt talvella ja välillä on tuntunut, että eivät saa onnistumisia millään, mutta sitten kun he saa niin kyllä nekin on samanlaisia hetkiä, Aki toteaa.

Kuvat: Markku Kovalainen