Viikon pelaaja: Terhi Pesonen

Täyden tusinan Viikon pelaajissa täydentää Terhi Pesonen.

Pienenä tyttönä Terhi piirteli pelkästään prinsessoja ja haaveili balettitanssijan hörhelöhameesta, joten ensimmäiset kausimaksut ovat kilahtaneet kansalaisopiston satubalettikerhon kassaan. Oman äidin ompelutaidot eivät kuitenkaan vastanneet visiota tylliunelmasta, joten seuraavana suunnitelmana piti lähteä tavoittelemaan merenneidon titteliä uima-altaista. Tepana tunnetun Terhin suorittamat ohittelut ottivat muiden ryhmäläisten luonnon päälle sen verran kovaa, että pahimmillaan tuli potkuja mahaan, ja lopullisesti lupaava selkäuimarin ura tyssäsi Oulun uimahallin remonttiin. Vedestä tuli silti elementti, jossa Tepa edelleen viihtyy niin uimalakin kuin ilmatankkienkin kera.  

Pesäpallon saralla alku oli hieman kivikkoinen, kun tie itseä vanhempien joukkueeseen nousi kokonaan pystyyn eikä varsinaista lahjakkuutta ollut havaittavissa. Seuraavana vuonna Tepa kuitenkin yritti vielä uudemman kerran, ja pääsi mukaan Tyrnävän parhaimpiin tyyppeihin, joiden kanssa juhlittiin lopulta B-tyttöjen pronssimitaleja pitkän taipaleen päätteeksi. Tuona yhteisenä aikana Tepa ehti kasvaa pudotusuhan alta joukkueensa multipelaajaksi, joka nousi Superin rinkiin jo 15-vuotiaana, ja on sen jälkeen kolunnut läpikotaisin suomalaisen huippunaispesiksen kartan  - ja ortopedien leikkauspöydät polviensa osalta.

Koulussa Tepa on ollut niin sanotusti kympin oppilas, jolle oppiminen on aina ollut helppoa. Kolme vuotta Oulun parraimmassa lukiossa menivät bussissa nukkuen ja matikan läksyjä kavereiden vihkoista kopioiden. Tuolloin haaveammatista ei uskallettu unelmoida, ja tie veikin fysioterapeuttiopintoihin, joista mukaan tarttui tutkintotodistuksen lisäksi taipumus tarkkailla ohikulkijoiden kävelytyyliä. Valmistumisen jälkeen oli edessä välivuosi, jonka aikana hän kasvatti Suomen nuorisoa ja panosti nyt tai ei koskaan –mentaliteetilla lääkiksen pääsykokeisiin päästen sisään tyylikkäällä kahden pisteen marginaalilla. Viisi vuotta ammatillista kasvua ja täyttä opiskelijaelämää ovat tuoneet tilanteeseen, jossa edessä oleva työura alkaa samalla sekä innostaa että kauhistuttaa, tavoitteena kun on vaatimattomasti tulla maailman parhaaksi yleislääketieteen erikoislääkäriksi.

Pesiskentillä Tepa on jo pitkään hallinnut polttolinjaa huolimatta intohimostaan viskoa palloa niin kauas kuin pippuri kasvaa. Kempeleessä hän on jo kesyttänyt kakkospuolen routavauriot, joten jatkossa hänen huomaansa uskalletaan laskea myös kolmospuolen maastoesteet, joka on jo talvikaudella muuttanut paljon päänsisäistä ajatusmaailmaa. Toistot ovat Terhi mielestä ulkopeliharjoittelun suola, jonka vuoksi pienessä salissa harjoittelu sopii kuin nenä päähän, kunhan vain kenkien pitoa, heittomatkaa ja jakajia salin toisessa päässä riittää. Sisäpelissä ei mitään selkeää roolitusta ole sovittu, joten verkolla on tänä talvena oltu vuorotellen kunkin tilanteen parissa työskennellen.

Juoksuhommat ja suunnanvaihdokset ovat olleet talven aikana eniten tapetilla, jotta jalka liikahtelisi kesällä ainakin räpylä kädessä touhutessa. Voimapuolella viimevuotisten tasojen saavuttaminen on ollut kovan työn takana, ja vaati pitkää kovien rautojen kautta. Löysempi vuosi opinnoissa on kuitenkin mahdollistanut myös aamutreenit edellisiä vuosia paremmin. Toisaalta opintotukien loppuminen on johtanut siihen, että ”lepopäivänsä” Tepa on vietellyt pääosin valkoinen takki päällä pitkin käytäviä ravaten. Nyt vihdoin on alkamassa herkistelyosio, jotta meno olisi äitien päivän tienoilla sellaista, että jo juhannuksena KeKi komeilisi sarjataulukossa korkealla.

Pelaajakorttiin pääset tutustumaan painamalla tästä.