Viikon pelaaja: Essi Kylli

Essi Kylli

Kahdeksannen viikon kunniaksi pääsemme tutustumaan sympaattiseen Essi Kylliin.

Essi on aikanaan harrastanut kaikkea, mitä Tyrnävän pienellä paikkakunnalla oli tarjottavanaan aina pesäpallosta kantritanssiin ja viulunsoitosta kilpahiihtoon. Pesiksessä Essi osoitti lahjakkuutta aivan pienestä tytöstä saakka, ja ensimmäiset Superpesispelitkin hän pelasi jo 15-vuotiaana rimppakinttuna. Pesäpallolukion myötä Essin TyTe-sydän alkoi saada myös kainuulaisia sävyjä, ja nykyisellään hänen varsinainen kotinsa sijaitsee Sotkamossa, vaikka opintojen vuoksi hän asuttaa myös Oulun keskustan yksiötään.

Siirtyminen Kempeleeseen oli kuin paluu takaisin kotiin, ja nyt Essi pääsee palaamaan juurilleen myös roolituksen hieman muuttuessa. Muutaman vuoden tauon jälkeen hihaan ripustetaan jälleen kärkietenijän rooliin oikeuttavat ykköset, joiden kanssa koko ura alun perin starttasi. Vaihtotehtäviä Hyllinäkin tunnetulla Essillä on joukkueen pelitavan tuntien edessä edelleen, mutta suurin painotus harjoittelussa on kohdistettu nollatilanteen purkamiseen. Ulkopelissä Essiä ei enää missään tilanteessa sidota rajan tuntumaan, vaan hänen taitonsa lukea peliä pyritään maksimoimaan tonteilla kentän keskustoissa. Mörön syöttinä toimiminen etukentällä on Essille jo tuttua, eikä hän ensi kesänäkään astu jalallaan polttolinjaa taaemmaksi.

Syksyn aikana Essi harjoitteli pääosin omatoimisesti ja viritteli itseään huimaan juoksukuntoon. Askelluksen irtonaisuus ja laajat liikeradat on raskaiden rautojen sijaan rakennettu pääosin kevyillä vastuksilla ja huolella vietetyillä lepopäivillä. Mielenkiintoinen yksityiskohta Essin fysiikkaharjoittelussa on erityisen paljon huomiota saaneet kehon takaosat, ja parantuneen ryhdin ja voimakkaampien takareisien myötä etenemiseen on löytynyt uutta jämäkkyyttä. Tällä hetkellä Essin juoksu onkin kateutta herättävän helpon näköistä ja maisema vaihtuu ilman irvistelyä, joka on herättänyt epäilyn siitä, ettei Hylli edes vielä pinkoisi täydellä vauhdillaan. 

Siviilissä luokanopettajaopinnot Oulun yliopistossa ovat edenneet tiiviinä, ja tiedossa on varsin täysi lukujärjestys myös kevään osalle. Alkuvuoden suurin ponnistus, opetusharjoittelu, on nyt kunniakkaasti takana, ja etukäteen hankalalta tuntunut käsitöiden opettaminenkin sujui poropeukalona itseään pitäneeltä Hylliltä hienosti. Tiivis lukujärjestys tarkoittaa kuitenkin sitä, ettei ylimääräisiin Sotkamon lomiin ole juuri mahdollisuutta ja ikävä tuntuu välillä jopa musertavalta. Kaikeksi onneksi avopuoliso on pystynyt aika ajoin vierailemaan Oulussa ja tuonut tullessaan hymyn Hyllin kasvoille.

Peli-ilo on Essille aivan ensiarvoisen tärkeää. Kun pesis alkoi aikanaan maistua puulta, haki hän uutta intoa pelaamalla vuoden ykköspesistä ja nousikin yhdessä joukkueensa kanssa valmiimpana pelaajana takaisin Superpesikseen. Syksystä saakka Essistä on huokunut yhdessä tekemisen riemu, ja viime viikolla käydyt hallipelit saivat hänet vain innostumaan enemmän. Haluttu paikka lopputurnaukseen jäi saamatta, mutta Hylli jäi muiden ohella odottelemaan vesi kielellä kevään mukanaan tuomia tosikoitoksia, ja usko omaan joukkueeseen on vahva. Turnaus oli hyvä näyttö osaamisesta, sillä kyseessä oli talven ensimmäinen pelimuotoinen harjoitus.

Positiivisuuden viljeleminen sekä toisten kannustaminen ovat aina olleet Essin vahvuuksia, ja kaiken tämän ruumiillistumana kiertää joukkueen keskuudessa Hyllin Pytty palkintona suorituksista joukkueen eteen. Deodorantin käyttäminen lienee ensi kesänä Essin kohdalla täysin turhaa, sillä sen verran usein hän kainaloitaan tuulettaa kohottamalla molemmat kätensä toisten onnistumisten merkiksi. Kaiken kaikkiaan Essi on siis Kyllin hyvä juuri näin!

Essin pelaajakorttiin kurkistaminen onnistuu tästä.