Viikon pelaaja: Anu Pulkkinen

Anu Pulkkinen

Kolmantena esittelyvuorossa on viime kesänä tutuksi tullut ja välittömästi kempeleläisyleisön suosioon noussut mailataituri Anu Pulkkinen.

Rakkaus Kempeleen väreihin ja siniseen paitaan ovat hieman yllättäen peräisin jo parinkymmenen vuoden takaa. Isä ja äiti Pulkkinen pukivat näet Anua siniseen jo pienestä pitäen erottaakseen hänet hämmentävän samannäköisestä, punaiseen puetusta kaksoissisarestaan. Yli kahdensadan superpesisottelun verran Anu urheili Sotkamon violeteissa, Lappeenrannan mustissa ja Viinijärven pinkeissä pelipaidoissa, kunnes Anun ja hänen avopuolisonsa työurat johtivat Oulun seudulle, ja sinisen hypistely kävi jälleen ajankohtaiseksi. Kuhmolaislähtöinen opettajamme onkin jo kovaa kyytiä kempeleläistymässä osoitteen vaihduttua kesällä Oulusta Kempeleeseen, ja vaikka peliasun yläosaa koristikin salmiakkikuvioitus, tuntui sininen sen verran kotoisalta, että suunnitelmissa ollut uran päättäminen sai vaihtua jälleen uurastukseen liikuntasaleissa.

Anu, joka tunnetaan joukkueen sisällä myös nimellä Tarkkis, omaa pitkän urheilutaustan, mikä näkyy vahvasti Anun harjoittelussakin. Palkintokaapista löytyy pesismitalien lisäksi kullankimmellystä lentopallon saralta. Jo nuoruusvuosina alkanut tunnollinen treenaaminen, aktiivinen elämäntapa ja kiinnostus kaikenlaiseen liikuntaan ovat tehneet Anusta varsin kovakuntoisen monilahjakkuuden, jolta sujuu niin pallopelit kuin myös erikoisemmat lajit joogaa ja suppailua (standup paddleboarding) myöten. Erityisesti syyskauden harjoitteluun Anulla kuuluikin perinteisen fysiikkaharjoittelun lisäksi myös monipuolisesti muuta liikuntaa, kuten opettajien välisiä höntsysählyjä ja -lentopallopelejä, joista tuliaisena oli marraskuun lajitreeneissä suurta ihastusta (ja pientä kateutta) herättänyt hurja heittovoima.

Harjoittelun suhteen Anun tekemiseen voi aina luottaa, vaikka se nykyään tapahtuukin enemmän itsenäisesti ja omaa kroppaa kuunnellen. Treeneissä Tarkkiksen läsnäolo lisää kilpailuhenkeä ja suoritustasoa, sillä kilpailijan luonne tulee esiin alkusählystä loppuverryttelyyn saakka. Toisaalta Anu arvostaa urheilutuloksen lisäksi yhteishenkeä ja yhdessäoloa, ja onkin ollut aktiivisesti järjestelemässä yhteistä tekemistä ilman räpylöitä ja palloja. Oman kuvauksensa mukaan Anu on joukkueen hajuttomin ja värittömin, mutta kaikkien muiden mielestä hän tuo joukkueeseen paljon pelkällä läsnäolollaan, ja tällä tuskin viitataan ominaistuoksuihin.

Kevätkaudelle siirryttäessä höntsypalloilut ovat jääneet, ja mukaan on tullut entistä tiiviimpi lajiharjoittelu. Henkilökohtaiset tavoitteet ovat jo selkeänä mielessä, ja treenaamisessa näkyy selkeä halu kehittyä entistä kovemmaksi pelaajaksI. Jo viime kaudella Anu nähtiin vauhdikkaampana kuin koskaan, ja ulkopuoliset epäilivät Laguunin sinisten sulamisvesien virvoittaneen hänet uuteen vauhtiin, joten kannattajilla on lupa odottaa paljon myös ensi kaudelta. Monipuoliseksi mailataituriksi ja röyhkeäksi etenijäksi todistautunut Anu ottanee myös ensi kesänä roolia jokeripaidassa, mutta on tosipaikan tullen valmis täyttämään myös minkä tahansa ulkopelipaikan – etukenttärooli vaatii vain lasien putsaamista, kun taas takakentälle saa Tarkkista suostutella hieman enemmän. 


Anun pelaajakorttiin pääset tutustumaan tästä.